Hieronnan vaikutukset

Hevosen luuranko koostuu pääkallosta, etu- sekä takaraajoista, 7 kappaleesta kaularangan nikamia, 18 kappaleesta rintarangan nikamia, 6 kappaleesta lannerangan nikamia, 5 yhteen luutuneesta ristiluun nikamasta eli ristiluusta, sekä n 18 kappaleesta häntänikamia.
 
 
Luut kiinnittyvät toisiinsa nivelten avulla. Nivelen tyyppi määrää sen liikelaajuuden. Esimerkiksi lonkkanivel, joka on pallonivel, sallii koukistuksen, ojennuksen, lähennyksen ja loitonnuksen, sekä rotaation. Sen sijaan esimerkiksi SI nivel , eli ristiluu-suoliluunivel on vahvojen sideliitosten ympäröimä ja sallii puolestaan vain hyvin pienen liikkeen.

Luuranko lihasten tehtävä on liikuttaa luita, rankaa ja niveliä oikein. Jokaisella lihaksella on oma tärkeä roolinsa liikkeen kannalta ja ongelma pehmytkudoksessa aiheuttaa vääristynyttä liikerataa.
Kun lihas ei toimi normaalisti, aiheuttaa se kompensaatiota muihin lihaksiin. Tällöin kompensoiva lihas joutuu tekemään liikaa töitä sen normaaliin työhön nähden ja kipeytyy. Kun lihasten toiminta on puutteellista, aiheuttaa se ongelmia myös niveltasolla. Lihaksen ollessa supistuneessa tilassa, se ei pysty vakauttamaan liikettä ja nivelet saavat osakseen liiallista rasitusta.

Supistuneet lihakset aiheuttavat vinoutta. Jos esimerkiksi selän lihaksisto on kipeä, se jännittyy ja supistuu. Tällöin supistuneet lihakset vetävät selkärankaa virheasentoon ja mm hermoviestintä  kohde-elimiin estyy. Kun epätasapaino kehossa jatkuu tarpeeksi pitkään, väärä tapa liikkua kroonistuu ja siitä on entistä hankalampi päästä eroon.
 



Rangan koukistaja ketju aktivoituneena. © Heidi Pätsi
Lihakset toimivat pareina, sekä ryhmissä. Karkeasti lihakset jaotellaan koukistaja ja ojentaja ryhmään. Selkärangan alapuolella olevat lihakset mm rintalihakset, vatsalihakset, alakaulan lihakset, lonkankoukistajalihakset, sekä lonkan etupuolelle jäävät reiden lihakset muodostavat rangan koukistajaketjun.
 
 
 



Rangan ojentaja ketju aktivoituneena. © Heidi Pätsi
Selkärangan yläpuolelle jäävät lihakset mm. kaulan ylälinjan lihakset, selkälihakset, pakaralihakset, sekä takareiden lihakset lonkan takana muodostavat puolestaan ojentajaketjun.
 
Ojentaja -ja koukistajaketjun tulee olla yhtä vahvat toisiinsa nähden, jotta ne voivat toimia hyvässä harmoniassa keskenään. Esimerkiksi vatsalihaksilla on tärkeä rooli selän asennon tukemisessa ja kokoamisessa, joten näin ollen vatsalihasten vahvuus selkälihaksiin nähden on erittäin tärkeää. Jokaisella lihaksella molemmissa ketjuissa on tärkeä rooli ja jännitys jo yksittäisessä lihaksessa aiheuttaa epätasapainoa liikkeeseen.
 
 
Hevonen ei osaa puhuen kertoa, että jostain hapottaa. Hevonen pyrkii peittämään "heikkouksiaan". Harvemmin näkee hevosten myöskään venyttelevän itsenäisesti pitkään ja hartaasti. Säännöllisellä hieronnalla ja lihashuollolla ongelmiin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, jolloin päästään säästymään isommilta ongelmilta lihasketjujen toiminnassa. Hieronta vaikuttaa myös siis isolti ennaltaehkäisevästi.


Mitä hieronnan aikana sitten fyysisesti tapahtuu ihossa ja sen alla? 
Lisää verenkiertoa. Hierottaessa käden ja hierottavan välille syntyy kitkaa, joka tuottaa lämpöä. Lämpö kiihdyttää verenkiertoa kudoksessa ja helpottaa täten valtimoveren pääsyä kudokseen. Verenkierron vilkastuessa kuona-aineet lähtevät liikkeelle. Kun lihas on mennyt kramppiin, sen verenkierto ei toimi kunnolla, joten kuona-aineet eivät pääse poistumaan.
Kiihdyttää lymfaneste -ja imuneste kiertoa. Imunestekierto on riippuvainen lihaksen pumppaus mekanismista. Kun lihaksessa on toiminta häiriö, se ei supistu/ ojennu normaalisti, ja sen seurauksena nesteet eivät pääse kiertämään tehokkaasti. Tällöin kudos täyttyy valkuaisaineista ja kuonasta.
 
Hormonaalinen vaikutus. Vapauttaa histamiinia (punoitus iholla hieronnan jälkeen). Serotoniinin vapautuminen; serotoniini on mielihyvähormoni ja sitä syntyy suolistossa. Jos suolisto ei toimi, niin serotoniinia ei erity tarpeeksi. Adrenaliinin ja noradrenaliinin vapautuminen stimuloi hermostoa ja tehostaa sydämen toimintaa, sekä parantaa lihasten aineenvaihduntaa. Serotoniini ja noradrenaliini säätelevät myös kivun tuntemista. Depressio ja krooninen stressi vähentävät serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuutta, jolloin kipukynnys madaltuu. Endorfiinien vapautuminen vaikuttaa kivun säätelyyn ja mielihyvään. Vaikutus myös aivolisäkkeeseen, jonka seurauksena vapautuu oksitoniinia.
 
Lisää vastustuskykyä. Hieronta lisää rauhasten aineenvaihduntaa ja sen seurauksena tulehduseritteet poistuvat kudoksesta tehokkaammin. Hieronta lisää valkosolujen määrää eritteissä ja parantaa aineiden imeytymistä kudoksiin.
 
Helpottaa kipua. Kireä lihas täyttyy kuona-aineista. Kuona-aineet ärsyttävät hermopäätteitä, jolloin syntyy kipua. Kudoksiin muodostunut turvotus (aineen vaihdunnan hidastumisen seurauksena) painaa ja ärsyttää myös hermopäätteitä. Aineenvaihduntaa, imunestekiertoa ja verenkiertoa lisäämällä saadaan turvotus ja kuonat pois kipualueelta ja hermoärsytys lakkaamaan, jolloin kipu helpottuu.

Pitkään jatkuneen kovan rasituksen seurauksena lihaksen aistinsolut tottuvat tilanteeseen, jolloin lihaksen tilasta kertova informaatio ei lähde liikkeelle ja ns. turtuu. Tällöin hevonen ei välttämättä tunne kipeää lihasta. Pitkään jännityksessä olleen lihaksen hieronta saattaa aluksi tehdä sen kipeämmän tuntuiseksi, kun hermo-lihastoiminta palaa ennalleen.
 
 
Muistakaa etenkin nyt kisakaudella huolehtia hevostenne lihashuollosta, jotta voidaan taata paras mahdollinen suorituskyky hevosillenne, sekä vältytään suuremmilta vammoilta.

© Heidi Pätsi
 
 
 
 




 
 
 


Suositut tekstit